Päivitetty lokakuussa 2026.
Energiatodistus kertoo rakennuksen energiatehokkuuden vertailukelpoisesti. Suomessa siitä säädetään laissa rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013) ja sitä tarkentavissa asetuksissa. Tähän artikkeliin on koottu, milloin todistus tarvitaan, mitä se sisältää ja mikä on muuttumassa.
Keskeiset säädökset
- Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013 – velvollisuus hankkia ja käyttää todistusta, voimassaolo ja laatijan pätevyys.
- Ympäristöministeriön asetus energiatodistuksesta 1048/2017 – todistuksen sisältö, laskentatapa ja energiatehokkuusluokkien rajat.
- Valtioneuvoston asetus energiamuotojen kertoimista 788/2017 – kertoimet, joilla E-luku lasketaan. Uusi kerroinasetus tulee voimaan 1.1.2027.
Milloin energiatodistus tarvitaan?
- Uudisrakennus: energiatodistuksella osoitetaan rakennuksen arvioitu energiatehokkuus rakentamislupaa haettaessa. Todistus täydennetään ennen käyttöönottoa, jos tiedot tarkentuvat.
- Myynti ja vuokraus: voimassa olevan todistuksen on oltava nähtävillä esittelyssä, ja se annetaan ostajalle tai vuokralaiselle. Myynti- ja vuokrausilmoituksessa on mainittava energiatehokkuusluokka.
- Julkiset tilat: kun julkisia palveluja tarjotaan yli 250 m²:n tiloissa, energiatehokkuusluokan asteikko on asetettava yleisön nähtäville.
Todistusta ei tarvitse esittää esimerkiksi konsernin sisäisessä kaupassa, kun rakennus myydään purettavaksi, enintään vuoden määräaikaisessa vuokrauksessa eikä alivuokrauksessa. Pelkkä korjaus- tai muutostyö ei nykyisin edellytä uutta energiatodistusta. Velvollisuus koskee nykyään myös vanhoja pientaloja rakennusvuodesta riippumatta.
Lain ulkopuolelle jäävät muun muassa pienet, kerrosalaltaan enintään 50 m²:n rakennukset sekä vähän käytetyt vapaa-ajan asunnot. Varmista poikkeuksen soveltuminen omaan kohteeseesi laatijalta.
Mitä energiatodistus sisältää?
- Energiatehokkuusluokka A–G, joka määräytyy E-luvun ja rakennuksen käyttötarkoitusluokan perusteella.
- E-luku eli standardikäytöllä laskettu, energiamuodoilla painotettu vuotuinen energiankulutus neliömetriä kohden. Lue lisää E-luvusta.
- Rakennuksen lähtötiedot, kuten rakenteet, ikkunat, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät.
- Toteutunut kulutus, jos tiedot ovat saatavilla, sekä olemassa olevalle rakennukselle suositukset energiatehokkuuden parantamiseksi.
Voimassaolo ja laatija
Energiatodistus on voimassa, kunnes se korvataan uudella, kuitenkin enintään kymmenen vuotta laatimisesta. Todistuksen saa laatia vain henkilö, jonka pätevyys on todettu ja voimassa ja joka on merkitty energiatodistusten laatijoiden rekisteriin. Pätevyys on voimassa enintään seitsemän vuotta kerrallaan. Laadituista todistuksista osa tarkastetaan vuosittain valvonnan yhteydessä.
Tietyissä harvinaisissa tilanteissa enintään kahden asunnon asuinrakennukselle voi käyttää kevennettyä menettelyä.
Tulossa: EU:n rakennusdirektiivin muutokset
EU:n uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EU 2024/1275) muuttaa myös energiatodistusta. Hallitus antoi eduskunnalle 3.9.2026 esityksen energiatodistuslain ja rakentamislain muuttamisesta (HE 155/2026). Esitys on eduskunnan käsittelyssä. Esityksessä muun muassa
- energiatehokkuusluokitus ja todistuksen sisältö yhdenmukaistetaan direktiivin mukaisiksi
- voimassa olevaa todistusta voisi päivittää kevyemmällä menettelyllä ilman, että sen voimassaoloaika muuttuu
- todistusvelvollisuus laajenisi suojeltuihin rakennuksiin.
Päivitämme tämän artikkelin, kun muutokset on hyväksytty. Nyt laadittu energiatodistus on voimassa normaalisti sen voimassaoloajan.
Lähteet
- Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013, ajantasainen versio (Finlex)
- Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 1048/2017
- HE 155/2026 vp, eduskunta.fi